Blogi 5 vuotta: Riittääkö yksi ekoteko vielä?

Satuin huomaamaan tossa toissa viikolla, että olen kirjoittanut ensimmäisen blogitekstin tänne 16.9.2017. Siis tasan 5 vuotta sitten! Aika on mennyt nopeasti ja paljon on tapahtunut. Blogi on antanut mulle todella paljon tietämystä ja mikä parasta uusia, samalla tavalla ajattelevia ihmisiä mun elämään. Täytyy myöntää, että se että tämä on mun toteutunut unelma, on tässä tekemisen menossa päässyt unohtumaan, joten kiva saada nyt muistutus siitäkin. Tässä vielä linkki tuohon mun ensimmäiseen tekstiin.

Tykkään edelleen kirjoittaa ja mun ajattelu toimii usein niin, että puen asioita mielessä tekstiksi. Harvoin ne tekstiksi asti päätyvät, mutta siinä olen yrittänyt olla itselleni armollinen. Blogin myötä perustin myös Instagram-tilin, jolla on varmasti ollut vielä merkittävämpi rooli mun osaamisen ja ymmärryksen kasvattamisessa ja verkoston luomisessa ja siellä mun arkeakin pääsee kattavammin seuraamaan. Oon myös tosi onnellinen kaikista haastatteluista, joita olen saanut antaa ja sitä kautta levittää tietoutta ekologisesta elämästä.

Instagramin kautta olen tutustunut vastuullisuusvaikuttajien porukkaan ja yhteisöön, jolta opin aina uutta. Syksyllä 2018 ilmestynyt IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportti kasvatti tätä porukkaa rutkasti, mikä on mahtavaa. Hyvin pienen hetken päässäni juolahtanut ”hei mä keksin tän jutun ensin” -ajatus vaihtui nopeasti siihen, että ”onpa upeaa kun meitä on jo näin monta”. Mitä enemmän ihmisiä perustaa blogeja ja Instagram-tilejä tän aiheen ympäriltä, sen parempi. Jokaisella on kuitenkin omat verkostonsa ja jokainen tili tai blogi levittää tietoa taas uudelle porukalle. Ja niinä päivinä ja viikkoina, kun en jaksa kirjoittaa millekään kanavalle mitään, oon iloinen, kun tiedän että muu porukka siellä jatkaa. Toivon kyllä, että nämä aiheet tavoittaisi vielä laajemman joukon ihmisiä. Ekologiseen elämään pitäisi viimeistään nyt siirtyä ihan jokaisen, joten meidän olisi tosi tärkeä tavoittaa ne, jotka ei ole tähän yhteisöön kosketuksissa.

Kotona ja lähialueella

Miten tästä eteenpäin?

Kaikenlaisia pienempiä ja isompia kriisejä on matkan varrelle mahtunut. Olen ollut aiemmin kova viilaamaan tekstejä ja jopa sähköpostiviestejä aika tarkkaan, mutta olen opetellut höllentämään kriteerejä. Blogin kanssa joskus mietin, että voinko kirjoittaa tätä tai näin, kunnes muistutin itselleni, että tämä on mun blogi ja voin kirjoittaa tänne sitä mitä haluan. Olkoon tämäkin ajatuksenvirta-teksti osoitus tästä. :) Niin, ja voin myös käyttää täällä hymynaamoja jos haluan! (Olin töissä juuri viestinnän koulutuksessa ja voin sanoa, että tämä teksti ei ole rakennettu niiden ohjeiden mukaan.)

Havahduin itsekin siihen vasta nyt, että edellisestä tekstistä on vierähtänyt melkein puoli vuotta! Joskus vertailin itseäni muihin blogeihin ja niiden kirjoitustahtiin, onneksi olen siitä päässyt yli. Tämä on mulle vapaa-ajalla tehtävä hyvän mielen asia ja pyrin sulkemaan tavoitteet ja aikataulut tästä pois. Vaikka mun aikaansaamiseni kyllä yleensä tarvitsee jonkun deadlinen, nytkin tämän tietyn päivämäärän.

Haluan olla lapsen kanssa nyt paljon läsnä, kun hän on pieni, ja toki haluan välillä viettää aikaa yksin tai aikuisporukalla. Teen pääsääntöisesti neljän päivän työviikkoa, mutta sen verran projekteja ja menoja aina kehittelen, että loppuaika menee yleensä sohvalla. Mulla on paljon blogiteksti-ideoita ja haluaisin kirjoittaa, mutta tällä hetkellä en kaipaa arkeen yhtään enempää tehtäviä asioita. Nytkin tuntuu, että asioita jää unohduksiin turhan usein.

Joten nyt on ollut mietinnässä myös se, että onko tätä blogia järkeä pitää, kun ehdin ja saan aikaan kirjoittaa niin harvoin. Maksan sivuston ylläpidosta ja domainista kuitenkin koko ajan. Mutta vielä en ole päätöstä tehnyt, katsotaan mihin ajatus kehittyy.

Mökillä Ruokolahdella.

Olenko asiantuntija?

Totuushan on se, että ekologisen kestävyyden teemoista keskusteltaessa, mä yleensä tiedän siitä aiheesta ainakin jotain. Osaan usein nimetä esimerkiksi ympäristövaikutuksista keskusteltaessa mikä on suurin vaikutus ja mikä on sivuseikka. Tiedän, että jotkut tahot haluaa viedä huomion niihin sivuseikkoihin, esimerkiksi vähätelläkseen oman toimintansa päästövaikutuksia. Ymmärrän luontokadon vaikutuksia ja minulla on ajatuksia siitä, miten yhteiskunnan rakenteet ovat tuoneet meidät tähän tilanteeseen. Tiedän vähän päästökompensaatiosta ja sen ongelmista. Osaan etsiä tietoa hiilijalanjäljistä ja tiedän mitä CO2e tarkoittaa. Viimeisimmän työroolini kautta ymmärrän myös ihan vähän aurinkopaneeleista ja lämpöpumpuista. :)

Tiedän hyvin myös sen, että näihin aiheisiin linkittyy monia ihmisoikeuksiin ja eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita ja näkökulmia ja puolia on aina monia. Kirjojakin olen tainnut lukea muutaman, mutta lähinnä tämä asiantuntemus on kertynyt uutisartikkeleiden, tapahtumien, ja blogiteksteihin etsimieni taustatietojen tutkimisen perusteella. Ja ennen kaikkea Instagramissa muiden ekologisia teemoja käsittelevien tilien jakaman tiedon perusteella. Tietyt asiat toistuu monissa eri lähteissä ja saan tiedolleni vahvistusta. Tällä taustalla mun on kuitenkin vaikea nähdä itseäni asiantuntijana, vaikka yksi kollega mua juuri sellaiseksi kutsuikin. Varmaa kuitenkin on, että tämän blogin myötä olen ainakin rutkasti asiantuntevampi kuin ennen.

Junamatkalla Euroopassa

Riittääkö yksi ekoteko?

Kirjoitin otsikkoon (koska tykkään aina että otsikossa on joku juttu), että riittääkö yksi ekoteko vielä. Sanoisin, että riittää, jos se johtaa toiseen ja kolmanteen tekoon. Se on oikeastaan mulla ollutkin se ajatus, että ei pidä lannistua sen ison muutosprosessin edessä vaan tehdä muutos yksi teko kerrallaan. Mutta tottahan se on, kuten tämänkin kesän kuumuus ja kuivuus on näyttänyt, että nyt ei enää pienet teot riitä, ilmasto kuumenee ja sen tuntee jo. Nyt me tarvitaan kaikkia tekemään ja mieluiten enemmän eikä vähemmän. Mutta jos joku ei ole vielä aloittanut omia ekotekojaan niin se aloittaminen tapahtuu siitä yhdestä teosta.

Olkoon tämän päivän horinat tässä. Palaan taas sitten kun palaan! Laitan tähän kuvitukseksi muutamia kuvia meidän ekoelämästä tämän vuoden kesältä. Ihanaa syksyn jatkoa kaikille!