Yhden lahjan taktiikalla jouluun

Viime vuonna puolisoni äiti halusi ihan välttämättä ostaa meille (tavara)joululahjan ja pyysi meiltä toivetta. Emme keksineet mitään mitä tarvitsisimme, sellaista ei vain oikeasti ole. Toivoimme sitten tätä Suomessa tehtyä Iittalan purkkia, kun minulta oli hajonnut jokin aika aikaisemmin yksi vähän vastaava. Vaikka ihan hyvin voisin käyttää kierrätettyjä lasipurkkeja säilytykseen. Nyt kun ostan lähes aina pähkinät irtomyynnistä, niin purkki on päässyt pähkinäpurkiksi ja se pysyy käytössä toivottavasti vielä vuosikymmeniä.

 
PC233861.JPG
PC233864vers1.jpg
 

Vähän aikaa sitten kun juttelimme lahjoista, puolisoni totesi hienosti, että hän tulee paljon onnellisemmaksi siitä, kun ei saa mitään. Hän kokee raskaaksi sen, että pitää väkisin yrittää keksiä jotain toivetta, kun mitään tarpeita ei ole. Ja kun sovitaan yhteisesti esimerkiksi, ettei aikuisten sisarusten kesken osteta lahjoja niin vapautuu myös siltä ”mitä nyt keksisin” pohdinnalta. Ja voi nauttia oleellisista asioista: hyvästä ruoasta ja yhdessäolosta. Ja kuinka kurja tunne se on, kun saa jotain mistä ei pidä tai mitä ei tarvitse! Toivoisin, että päästäisi pois sellaisesta tavasta ja ajatuksesta, että kun menee jonkun luo kylään, niin täytyy olla jotain viemisiä. Ruoka nyt tietysti voi olla hyvä idea, mutta kyllähän se on tärkeintä, että tapaa ja kohtaa niitä ystäviä ja sukulaisia. Se että materia vähenee maailmasta, tekee minutkin onnelliseksi ja siten myös jokainen materiaaliton tapaaminen. Tai joulu. Jos ajatellaan, että tuliainen tai lahja ilahduttaa, niin meillä se on päinvastoin.

Omassa perheessäni (jonka kaikki jäsenet ovat aikuisia) lahjat ovat olleet aina aika tärkeä osa joulua. Jokainen on esittänyt toiveita ja niitä on noudatettu. Tämä on sinänsä ollut ihan hyvä, koska on ostettu oikeaan tarpeeseen. Kun mietin meillä käytössä olevia astioita ym. arkisia tarpeellisia tavaroita, niin monet olen saanut lahjaksi. Nykyään tosin hankkisin ne kierrätettynä. Muutaman vuoden ajan olemme pyrkineet vähentämään lahjojen määrää. Nyt olemme sopineet, että jokainen saa yhden lahjan. Olen siis tänä vuonna kuitenkin sitten joutunut olemaan osallisena Helsingin keskustan lahjanhankintaryysiksessä… Ostin yhdessä sisarusteni kanssa kaksi toiveiden mukaista lahjaa ja yritin valita mahdollisimman laadukkaita, kestäviä ja eettisesti tuotettuja tuotteita (pakko myöntää kyllä että tälle tutkimustyölle en ehtinyt ottaa niin paljoa aikaa kun olisi halunnut). Itse toivoin itse kierrätysmateriaalista tehtyjä kestopusseja, kestorättejä/-talouspapereita sekä luffa-sientä. Tai aineetonta lahjaa. Olen ihan tyytyväinen tähän, yhden lahjan joulu on jo paljon parempi kuin mitä meillä oli muutama vuosi sitten (kun kuuden hengen perheessä jokainen ostaa jokaiselle jotain…).

Aineettomiin lahjoihin on paljon vinkkejä, mm. täällä. Itse olen antanut ja saanut:
- Apua siivoukseen (tai muuhun kodinhoitoon, lastenhoitoon jne.)
- Kulttuurielämys (teatteri, keikkaliput, konsertti…) Hyvä myös lapsille!
- Hieronta, kauneudenhoito tm. lahjakortti (muista ekokosmetologi tai tietysti rakas siskoni leenarapanen.com :))
Muu elämys (kylpylä, trampoliinipuisto, huvipuisto, pyöräretki, kuntosali…)
- Ravintolalahjakortti (tai se että kokkaa itse)

Moni ajattelee, että shampoo, saippua tm. vastaava käyttökosmetiikka on hyvä lahja, mutta olen tästä eri mieltä. Itselläni ainakin on tietyt tuotteet, mitä käytän ja tietyt kriteerit niiden hankintaan. Toki nytkin keräilen purkinpohjia esim. mökiltä talteen ja pyrin käyttämään ne, mutta vakkarituotteet ajaa usein edelle.

 
Takana näkyvän joulukukan otin töistä, kun se oli tullut sinne oli lahjaksi eikä kukaan muu sitä halunnut. Kotimaisia hyasintteja saatan vielä ostaa myös.

Takana näkyvän joulukukan otin töistä, kun se oli tullut sinne oli lahjaksi eikä kukaan muu sitä halunnut. Kotimaisia hyasintteja saatan vielä ostaa myös.

 

Jouluruoista en ole koskaan kauheasti välittänyt. Joku kysyi, millä korvaan kinkun ja vastaus on en millään, en ole koskaan oikein pitänyt kinkusta. Mutta kalaa tulee kyllä syötyä jouluna, se ei ole kaikista ilmastoystävällisin vaihtoehto, mutta pahempiakin on. Harvinaisena herkkuna pyrin sen pitämään elämässä yleensäkin. Tänä vuonna myös kokkaan joulupöytään juurespihvejä. Ilmastoystävälliseen jouluruokaan hyviä vinkkejä Kemikaalicocktail-blogissa.

Joulusuklaat on viime aikoina mietityttäneet, kun olen seurannut vähän enemmän tuota sekajätteen määrää. Varmistin juuri, että konvehtirasian alusen voi kierrättää muoviin, ja pakkauksen tietysti pahviin, eli sinänsä suklaarasia olisi parempi vaihtoehto kuin alumiinia sisältävät yksittäispakattujen suklaiden kääreet. Myös palmuöljyä olen yrittänyt välttää, mutta en kyllä ole vielä läheskään täysin palmuöljytön. Suklaaseen liittyy myös kaakaontuotanto, joten joulusuklaa on aiheena kyllä aika monimutkainen. Vegaanisena sitä kyllä löytyy helposti!

Näillä ajatuksilla haluan toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille! Nauttikaa omasta rauhasta, yhdessäolosta, kenkien alla narskuvasta lumesta ja viltin alla loikoilusta. Ja levätkää, rentoutukaa, rauhoittukaa, hengittäkää syvään!