Harkintaa ei heräteostoksia - myös kirppiksellä

Jee, pitkästä aikaa taas blogin parissa! Oli (vähän liiankin) tiukka työputki tässä välissä ja nyt tuntuu että pääsee taas palaamaan omaksi itsekseen!

Nyt kevään tai oikeastaan kesän myötä lisääntyy kaikki ihanat puisto- ja ulkoilmakirppikset, puu-Vallilan pihakirppis oli toissa viikolla, Dallapenpuistossa on kirppis koko kesän joka sunnuntai. Ja ainakin Vallilan sisäpihojen kirppiksiä odottelen myös. Niin ja Hietsun torilla on tunnelmallinen kirppis myöskin!

Vaikka kirppisshoppailua itsekin harrastan silloin tällöin ja käytettynä ostaminen on ympäristön kannalta paljon parempi ratkaisu kuin uuden ostaminen, niin kannattaa hankkia harkiten myös kirppikseltä. Ihan jo senkin takia, ettei joudu taas hetken päästä miettimään minne turhat tavarat hävittää.

 
 Muutamia parhaita kirppislöytöjäni.

Muutamia parhaita kirppislöytöjäni.

 

On pari ilmiötä, jotka mua on vähän häirinneet kirppiksillä.

Ensimmäinen on sellaiset myyjät, joilla on jäätävän kokoinen vaatevuori siinä pöydällä ja vaatteet vaikuttaa aika uusilta ja muodinmukaisilta (sen verran kun muodista ymmärrän…) Ja kun katsoo tarkemmin, ne on suurimmaksi osaksi ostettu halpaketjuliikkeistä. Näitä pöytiä vähän välttelen, koska mun mielestä näyttää siltä, että nämä ihmiset shoppailee todella paljon ja sellaisia huonolaatuisia ja epäeettisissä oloissa valmistettuja vaatteita. Koen, että jos ostan heiltä, teen tilaa heidän vaatekaappiin, jolloin he voivat taas mennä ostamaan lisää ja tukea samalla sellaisten yritysten toimintaa, jota en itse halua tukea. Eikä se tee kirppistelystä enää ekologista, jos se aiheuttaa lisää uuden tavaran ostamista eli neitseellisten luonnonvarojen kuluttamista. Vaikka toki siis ostan kirppiksiltä kaikkia merkkejä, jos löydän kivan ja mulle tarpeellisen vaatteen.

Toinen tylsäksi kokemani juttu on ostamaan pakottaminen. (Koen sen epämukavaksi kyllä myös kaupoissa ja toreilla.) Viimeksi katselin yhtä paitaa ja nostaessani sen pöydältä huomasin, että se oli tosi virttynyt, resorit oli mutkalla, samoin vetoketju ja hihastakin roikkui lankoja. Sanoin ihan rehellisesti, että nyt näyttää kyllä liian käytetyltä esim. töissä pidettäväksi. Myyjä rupesi suostuttelemaan mua ja sanoi lopulta, että saan sen ilmaiseksi ja totesi että ”käytä vaikka kotona”. Oli aika kumma olo, kun lähdin siitä (siis ilman sitä paitaa). Mulla on ihan mukavat varastot kaikkea vanhaa vaatetta, mitä voin käyttää kotona, eikä ole tarvetta ostaa kotivaatteita erikseen. En myöskään osta tai ota ilmaiseksikaan tavaraa/vaatetta, mitä mä en halua ja mikä ei tule mulle käyttöön ja tarpeeseen. Tekeekö muut näin? Eikö me olla jo pääsemässä siitä kulttuurista, että jos ilmaiseksi saa, niin kaikki otetaan?

Kyllä mulla kirppiksillä nousee usein myös se ajatus, että ihmisillä on ihan liikaa tavaraa, joista monet on hankittu hetken mielijohteesta. Edelleen väitän, että ostamatta jättäminen useimmiten kannattaa. Silloin välttyy myös siltä, että päätyy itse sinne pöydän taakse yrittäen epätoivoisesti lahjoittaa turhia tavaroitaan muille. (Jos nyt kuitenkin on tarve tällaiselle, niin tsekkaa tämä aiempi postaus.)

Kirjoittelen myöhemmin vielä mun viime vuoden ostoksista ja siitä, miten itse olen onnistunut tässä ”älä osta mitään” ohjeessa.

 
omakuva2.jpg
 

Tässä vielä yksi otos viime kesän kuvauksista, tässä mulla on päällä pari lempparivaatetta, jotka on löytyneet kirppikseltä. Kuva: Mika Sarjos